Eläimet Wiki

Tällä sivulla on paljon toimimattomia linkkejä ja mallineita, ÄLÄ poista. (Kesken).
Pingviinit (Spheniscidae) ovat pingviinilintujen lahkon ainoa heimo. Siihen kuuluu luokittelusta riippuen 17–20 lajia, joista kaikki elävät eteläisellä pallonpuoliskolla. Pingviinejä ei esiinny ainoastaan kylmässä ilmastossa, Etelämantereella ja Eteläisellä jäämerellä, vaan myös tropiikissa. Galápagossaarten pingviinit ylittävät jopa päiväntasaajan ruuanhakumatkoillaan.

Ruumiinrakenne[]

Maalla pingviinit liikkuvat kömpelösti taapertaen tai hyppien. Jos alustana on jäätä tai lunta, eläimet voivat liukua vatsallaan päästäkseen nopeammin eteenpäin. Pingviinit ovat lentokyvyttömiä ja niiden siipiä ei voi taittaa ruuminmyötäiseksi, joten ne ovat jatkuvasti esillä. Pingviinien ominaisuuksia ovat muun muassa lyhyt pyrstö, evämäiset siivet ja lyhyet uimajalat. Pingviinit osaavat uida ja sukeltaa erinomaisesti käyttämällä siipiään airoina ja räpylöillään ohjastaen sekä jarruttaen. Eläinten ruumis on kolmen tiiviin höyhenkerroksen peitossa. Höyhenet ovat rasvaisia ja hylkivät vettä pitäen ihon kuivana. Lyhyet höyhenet myös pitävät pingviinin kehon tuottaman lämmön allaan. Myös rasvakerros suojaa eläimiä ilman ja veden kylmyydeltä.

  • Suurin pingviinilajeista on keisaripingviini: aikuiset kasvavat 120 cm pitkiksi ja 30–40 kg painoisiksi. Suurimmat lajit kestävät pieniä paremmin kylmää, ja niitä tavataan kylmimmillä alueilla.
  • Pienimmäksi lajiksi on mitattu sinipingviini, joka kasvaa noin 40 sentin pituiseksi ja painaa vain runsaan kilon.

Ravinto[]

Ravinnokseen pingviinit hankkivat kaloja, nilviäisiä ja äyriäisiä. Muun muassa kuningas- ja keisaripingviinit sukeltavat usein hyvin syvälle etsiessään mustekaloja. Ne voivat viettää jopa 15 minuuttia veden alla ja sukellussyvyys saattaa ylittää 250 metrin syvyyden.
Kaikki pingviinit eivät syö vuoden ympäri, vaan lisääntymiskautena ne saattavat olla syömättä useita viikkoja (esim. keisaripingviinit eivät syö lisääntymiskautena moniin kuukausiin). Paastokausien aikana pingviinit käyttävät kehoonsa kerättyjä rasvavarastoja ravintonaan ja saattavat laihtua puoleen aiemmasta painostaan.

Lisääntyminen[]

Lämpimillä alueilla elävät pingviinit saattavat lisääntyä kahdesti vuodessa, mutta suurin osa pingviinilajeista lisääntyy eteläisen pallonpuoliskon keväällä (eli syys-lokakuussa). Munien lukumäärä on yleensä kaksi, mutta yleensä niistä vain toinen selviää poikaseksi asti. Hautomisaika vaihtelee 40 päivän tienoilla. Poikasten synnyttyä vanhemmat syöttävät niitä osittain sulattamallaan ruoalla. Helmikuuhun mennessä poikaset kasvattavat aikuisten höyhenpeitteen ja lähtevät merelle palatakseen myöhemmin rakentamaan omaa pesäänsä.

Suvut ja lajit[]

  • Kuningaspingviinit
  • Töyhtöpingviinit
    • Kalliotöyhtöpingviini
    • Kultatöyhtöpingviini
    • Snaressaartenpingviini
    • Macquarienpingviini
    • Pystytöyhtöpingviini
    • Vuonopingviini
    • Pohjoisenkalliotöyhtöpingviini
  • Eudyptula
    • Sinipingviini
  • Megadyptes
    • Keltasilmäpingviini
  • Mustapääpingviinit
    • Jääpingviini
    • Myssypingviini
    • Valkokulmapingviini
  • Juovapingviinit
    • Afrikanpingviini
    • Galapagosinpingviini
    • Patagonianpingviini
    • Perunpingviini


Heimot
Pingviinit - Koiraeläimet - Kissaeläimet - Karhut